Hyvästä palvelusta ei mielestäni voi koskaan kirjoittaa liikaa. Viimeisimmät iloiset ilmeet tarjosivat VR sekä Levi-tunturin asiakaspalvelijat.
Suuntasimme tuttujen mökille Leville koko nelihenkisen perheen voimin. Lähinnä ekologisista syistä liikennevälineeksi valikoitui yöjuna. Junaliput hoituivat käden käänteessä puhelimitse ja ne sai lunastaa lähimmältä R-kioskilta. Puskaradion kautta kuulimme vasta pari päivää ennen lähtöä, että makuuvaunun alasänkyyn on tilattavissa ns. lapsiverkko. Tietoa kyseisestä turvavälineestä en VR:n sivuilta onnistunut löytämään, mutta puhelimen kilaus riitti. Löysimme verkon paikoiltaan hytistämme ja lapset pysyivät sängyllä koko yön, vaikka pyörivätkin unissaan melkoisesti. Kätevä värkki ja ihan ilman mitään lisämaksuja.
Lasten kanssa junailu ei oikein kestä kauhean suurta tavaramäärää. Murtsikkasukset ja ison kassin monoja saimme kavereiden matkaan, jotka saapuivat paikalle autojunalla. Nuorimmaisen matkasängyn taas vuokrasimme Levin Lastenmaasta (35 e/viikko), josta saimme kaupan päälle myös petivaatteet, kun keksimme niitä kysyä. Lakanat ja pyyhkeet pakkasimme aluksi matkalaukkuun, mutta havaittuamme, ettei sinne sitten muuta enää mahtunutkaan, päätimme vuokrata nekin Leviltä. Hinta ei ollut kummoinen ja toimitus hoitui sutjakkaasti. Turisti lompakkoineen tuntui kyllä olevan Levillä ihan kunkku - näinköhän olisimme saaneet vaikka lapsetkin vuokrattua paikan päältä...!
Kavereiden autosta ja paikallisista taksiyrittäjistä sai kätevästi apua kauppareissuille ja muuhunkin suhailuun, mutta kulkuvälineistä osoittautui potkukelkka kyllä ihan ykköseksi. Puolitoistavuotiaan kuopuksenkin sai kätevästi pysymään kyydissä, kun otti avuksi kankaisen Känguru-matkasyöttötuolin.
Vaikka olenkin murtomaahiihdon suuri ystävä, päätin antaa laskettelulle mahdollisuuden. Kaksikymmentä vuotta olikin kivasti vierähtänyt edelliskerrasta. Kaksi kertaa kolme tuntia mäessä oli kuntotasolleni jo aikalailla täysi setti. Enkä kyllä vieläkään voi väittää aidosti nauttivani vauhdin hurmasta, vaikka paikka paikoin olikin ihan hyvä meno. Meistä kuulemma tulee sellainen alati ruskettunut lasketteleva perhe, nyt kun esikoinenkin on jo mäessä käytetty. Saapa nähdä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti