Hyvä että ovat pajunkissat saaneet turkkinsa suittua kun allekirjoittanut on jo vetänyt mämmiöverit. Ja pääsiäiseen tuntuu aina vaan olevan viikkoja aikaa! Esikoinen vaati yhdessä rintamassa kanssani mämmilootan ostoa jo vähän etukäteen, mutta saatuaan nokareen eteensä tyytyi lähinnä kieputtamaan siitä lusikalla hauskoja kuvioita.
Kuopuskin tulkitsi tuotteen elintarvikkeeksi ja ruinasi sitä ihan tottumuksesta. Maistiainen sai kuitenkin pienen suun vääntymään ja etusormi tuli nopeasti apuun ronkkimaan mokoman kuonan kieleltä. Niinpä jäin yksin mämmini kanssa. Mies oli irtisanoutunut varaslähdöstä, yksi kupillinen pääsiäispäivänä kuulemma on sopiva vuosiannos.
Hetken leikittelin ajatuksella tehdä vähän mämmivertailua. Saarioinen vai kymppimämmi, ehkä sokeriton luomuversio? Mutta yhteen tuokkoseen on nyt tuhrattu viikko ja mämmin aromi alkaa jo lievästi sanottuna tympiä. Joten ehkäpä vertailua on tehtävä pidemmällä aikajänteellä: Muistelen, että viimevuotinen kymppimämmi oli ehkä parempaa kuin tämänvuotinen Saarioinen...No, tärkeintä on lorauttaa päälle vaniljakastiketta, nam.
