Kuukauden päivät ovat vierähtäneet siitä kun jälleen leimasin kellokortin työpaikalla. Puolison jäätyä kotiin lasten kanssa ovat monet viime vuonna jokapäiväisiksi muuttuneet rutiinit vaihtaneet tekijäänsä. Se, että ruuanlaitto ja siivous ovat vaihtaneet asianomistajaa ei vielä ole kovin kummallista, mutta että blogirustailukin on nyt miehen hommia!
Töihin paluuni näyttäisi sujuneen muun perheen osalta köykäisesti, mutta oma pääni tuntuu käyvän kovasti ylikierroksilla joutuessaan pitkästä aikaa jälleen kunnon töihin. Kahdeksan tunnin yöunet eivät tunnu riittävän mihinkään ja tavallinen toimeliaisuuteni lähentelee nollaa.
Tänä aamuna kuitenkin sain jo vähän tsempattua ja loihdittua perheelle mustikkapannukakkuja aamiaiseksi. Perheessämme paistetaan näitä niin kutsuttuja "Amerikan lettuja" isoäidin reseptillä ja niitä suorastaan kuuluu paistaa pukeutuneena virttyneeseen Nanson yöpaitaan. Tänään lisäsin reseptiin mustikoita, jotta lättyjen terveysarvot edes näennäisesti kohoaisivat.
Iso-mummun Amerikan letut
2 kuppia jauhoja
2 kuppia piimää
2 munaa
2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
Kuppi kuvaa tässä pienehköä kahvikuppia, olennaista on, että saman kokoista kippoa käytetään kaikkien aineiden mittaamiseen. Piimän sijasta voi hätätilanteessa käyttää myös maitoa. Mustikat lisään ripottelemalla ne raa'an taikinan päälle suoraan pannulle. Paistetaan suhteellisen rauhallisella tulella paksuiksi pannukakuiksi ja syödään kuumana vaahterasiirapin kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti